Ensiapuvalmius toimistossa jää helposti sen varaan, että joku muistaa ensiapulaukun olevan jossain keittiön kaapissa. Tämä artikkeli on toimistotilan vastuuhenkilölle, esihenkilölle ja yrittäjälle, joka haluaa varmistaa, että tapaturman tai sairauskohtauksen sattuessa apu löytyy ja toimii. Siinä käydään läpi, mitä laki vaatii, mitä ensiapupisteessä kannattaa olla ja mihin se kannattaa sijoittaa, jotta siitä on hädän hetkellä oikeasti hyötyä.
Mitä laki vaatii ensiapuvalmiudelta
Työturvallisuuslain 46 § velvoittaa työnantajan huolehtimaan ensiavun järjestämisestä työntekijöille. Työpaikalla on oltava riittävät ensiapuvälineet ja -varusteet sekä ensiapuun koulutettua henkilöstöä. Lisäksi työntekijöiden pitää tietää, miten toimitaan ja keneen otetaan yhteyttä.
Laki ei määrää tarkkaa lukumäärää koulutetuille. Suositus on, että vähäisen riskin työpaikoilla, kuten toimistoissa, noin 5 % henkilöstöstä on suorittanut EA1-kurssin tai vastaavan koulutuksen. Koulutus kannattaa päivittää noin kolmen vuoden välein. Laajemmin työnantajan vastuista kertoo artikkeli toimitilan työturvallisuudesta ja työnantajan velvollisuuksista.
Pelkkä prosenttiluku johtaa harhaan. 20 hengen toimistossa 5 % on yksi ihminen, ja hän on lomalla, etätöissä tai sairaana keskimäärin kaksi päivää viikossa. Kokenut työsuojelun ammattilainen laskee koulutettujen määrän sen mukaan, kuinka monta heistä on paikalla samaan aikaan, eikä henkilöstölistan perusteella.
Ensiapuvalmius toimistossa hybridityön aikana
Hybridimalli on muuttanut tilannetta selvästi. Ennen ensiapukoulutettu istui samassa avotoimistossa joka päivä. Nyt toimisto voi olla perjantaisin lähes tyhjä ja tiistaisin täynnä.
Käytännöllinen ratkaisu on kouluttaa reilusti suositusta enemmän ihmisiä, esimerkiksi 3-4 henkilöä 30 hengen yritykseen, ja sopia vuoroista väljästi. Jos toimistolla on vaihtuvia työpisteitä, ensiapukoulutettujen nimet ja puhelinnumerot kannattaa laittaa ensiapupisteen viereen eikä pelkästään intraan.
Samaa kerrosta jakavat yritykset voivat sopia yhteisestä valmiudesta. Tämä on yleistä yrityskeskuksissa ja coworking-tiloissa, joissa kiinteistöhallinta ylläpitää yhteistä ensiapupistettä ja sydäniskuria. Silloin vuokrasopimuksesta tai talon säännöistä pitää näkyä, kuka täydentää tarvikkeet ja kuka vastaa laitteen huollosta.
Ensiapupisteen sijoitus – näin valitset paikan
Hyvän ensiapupisteen tunnistaa siitä, että sen paikan tietää jokainen ilman ohjeita. Huono piste on kopiohuoneen kaapissa, jonka ovi on lukittu iltaisin.
Ammattilainen aloittaa katsomalla, missä tapaturmia todennäköisimmin sattuu. Toimistossa ne ovat keittiö ja taukotila (palovammat, viiltohaavat), portaat ja sisäänkäynti talvella (liukastumiset) sekä varastot ja postihuone (puristus- ja viiltovammat). Ensiapupiste kuuluu näiden lähelle, mieluiten käytävälle, jonka kautta kulkevat kaikki.
Sijoittelussa kannattaa käydä läpi ainakin nämä:
– Pisteelle pääsee kerroksen kaukaisimmastakin kohdasta noin minuutissa kävellen.
– Paikka on merkitty ISO 7010 -standardin mukaisella vihreällä E003-ensiapumerkillä, joka näkyy käytävän päästä asti.
– Kaappi ei ole lukossa, eikä sen edessä säilytetä tavaroita.
– Kaapin alaosa on niin matalalla, että pyörätuolin käyttäjäkin ylettyy siihen.
– Kaapin vieressä on ohje: hätänumero 112, käyntiosoite, ovikoodi ja ensiapukoulutettujen yhteystiedot.
Käyntiosoite ohjeessa kuulostaa turhalta, mutta se ei ole sitä. Hätäpuhelun aikana ihmiset unohtavat, onko sisäänkäynti Hatanpään valtatien vai sivukadun puolella. Osoite ja ohje siitä, mistä ovesta ensihoito pääsee sisään, säästävät minuutteja. Ensihoidon reitin pitää olla esteetön myös paareille, joten ensiapupisteen sijoitus kannattaa suunnitella yhdessä poistumisreittien ja turvavalaistuksen kanssa.
Monikerroksisissa tiloissa jokaiseen kerrokseen tarvitaan oma piste. Hissiä ei voi olettaa vapaaksi juuri silloin, kun sitä tarvitaan.
Mitä ensiapupisteessä pitää olla
Valmiin seinäkaapin perusvarustus riittää 10-25 hengen toimistoon. Hyvin varusteltu ensiapukaappi maksaa noin 60-200 €, ja täydennyspakkaukset noin 20-50 €. Sisältöön kuuluvat sidetarpeet, laastarit, kertakäyttökäsineet, sakset, haavanpuhdistusaineet, kylmäpussit ja taskumaski elvytykseen.
Keittiön lähelle kannattaa lisätä palovammageeli tai -sidos. Jos tiloissa käsitellään kemikaaleja, esimerkiksi siivouskomerossa tai pienessä laboratoriossa, silmähuuhdepiste on tarpeen. Cederroth myy toimistoihin sopivia seinäasemia, joissa on samassa telineessä silmähuuhde ja haavanhoitotuotteet.
Lääkkeitä ensiapukaappiin ei pidä laittaa. Särkylääkkeiden jakaminen työpaikan kaapista ei kuulu ensiapuun, ja yliherkkyysreaktioiden riski on todellinen.
Sydäniskuri toimistossa – myytti ja todellisuus
Yleinen väärinkäsitys on, että sydäniskuria (AED) saa käyttää vain koulutettu henkilö tai että sillä voi vahingossa aiheuttaa haittaa. Käytännössä nykyiset puoliautomaattiset laitteet antavat ääniohjeet suomeksi, analysoivat sydämen rytmin itse ja antavat iskun vain, jos se on tarpeen. Maallikko ei voi antaa laitteella turhaa iskua.
Laki ei vaadi sydäniskuria tavalliseen toimistoon, mutta yli 50 hengen toimistossa tai paikassa, jossa käy paljon asiakkaita, se on vahvasti suositeltava. Laitteita ovat esimerkiksi Philips HeartStart FRx ja ZOLL AED Plus. Hinta on tyypillisesti noin 1 200-2 000 €, ja lisäksi elektrodit ja akku on vaihdettava muutaman vuoden välein. Laite kannattaa rekisteröidä valtakunnalliseen defi.fi-rekisteriin, jolloin hätäkeskus voi ohjata sen lähelle tarvittaessa.
Sydäniskuri sijoitetaan omaan merkittyyn telineeseen (merkki E010), mieluiten ensiapukaapin viereen tai pääsisäänkäynnin aulaan. Tavoitteena on, että laite saadaan potilaan luo 2-3 minuutissa.
Alueelliset erot Suomessa
Helsingin keskustassa tai Tampereen keskustassa ensihoito on usein paikalla alle kymmenessä minuutissa. Kainuussa, Lapissa tai Pohjois-Karjalan haja-asutusalueella odotus voi venyä 20-30 minuuttiin tai pidemmäksi. Rovaniemen ulkopuolella sijaitsevalla toimistolla tai Kuusamon suunnan toimipisteellä työpaikan oma ensiapuvalmius kantaa siksi paljon pidemmälle.
Pitkien etäisyyksien toimipisteissä kannattaa harkita sydäniskuria ja EA2-tasoista koulutusta pienessäkin yrityksessä. Pääkaupunkiseudun toimistossa, jonka alakerrassa on kauppakeskus omine laitteineen, voi riittää selvittää, missä lähin rekisteröity laite on.
Yleisimmät virheet ensiapuvalmiudessa
Ensimmäinen virhe on ensiapukaapin unohtaminen. Tarvikkeet hankitaan muuton yhteydessä, ja kolmen vuoden päästä kaapista löytyy vanhentunut desinfiointiaine ja tyhjä laastaripakkaus. Tarkistus kerran neljännesvuodessa vastuuhenkilön kalenterissa ratkaisee asian.
Toinen virhe on koulutuksen vanhentuminen huomaamatta. EA1-kortti suoritettiin, mutta sen voimassaolo päättyi, eikä kukaan seurannut asiaa. Työterveyshuollon tai henkilöstöhallinnon rekisteriin kannattaa merkitä jokaisen koulutuksen päättymispäivä.
Kolmas virhe on unohtaa remontin tai tilamuutoksen vaikutus. Kun avotoimisto jaetaan uusilla väliseinillä tai kerrokseen tulee uusi vuokralainen, ensiapupiste voi jäädä yllättäen lukitun oven taakse. Tilasuunnittelussa ensiapupiste kuuluu samaan tarkistukseen kuin esteettömyys ja poistumisreitit.
UKK
Kuinka monta ensiapukoulutettua toimistossa pitää olla?
Laki ei määrää tarkkaa määrää. Suositus on noin 5 % henkilöstöstä vähäisen riskin työpaikoilla, mutta paikalla pitää olla koulutettu henkilö aina, kun toimistolla työskennellään. Hybridityössä tämä vaatii yleensä 2-4 koulutettua jo 20-30 hengen yrityksessä.
Onko sydäniskuri pakollinen toimistossa?
Ei ole. Sitä suositellaan erityisesti suurille toimistoille, asiakastiloille ja toimipisteille, joihin ensihoidon on pitkä matka. Laite maksaa noin 1 200-2 000 €.
Kuka vastaa ensiapuvälineistä vuokratussa toimitilassa?
Vastuu ensiapuvalmiudesta on aina työnantajalla, vaikka tiloja vuokrattaisiin. Yrityskeskuksissa kiinteistö voi ylläpitää yhteistä ensiapupistettä tai sydäniskuria, mutta siitä on sovittava kirjallisesti.
Ensiapuvalmius kuntoon puolessa päivässä
Toimiva ensiapuvalmius ei vaadi suurta budjettia. Siihen tarvitaan näkyvä ja lukitsematon piste tapaturma-alttiiden paikkojen lähellä, riittävästi koulutettuja juuri niinä päivinä, kun toimistolla on väkeä, ja yksi nimetty henkilö, joka tarkistaa kaapin säännöllisesti. Hyvä ensimmäinen askel on kävellä huomenna kerroksen kaukaisimmasta nurkasta ensiapukaapille ja mitata, kauanko matka kestää. Jos aikaa kuluu yli minuutti tai kaappia joutuu etsimään, sijoitus kannattaa miettiä uudelleen.