Esteettömyys on monelle toimitilan etsijälle asia, joka muistetaan vasta silloin kun ensimmäinen pyörätuolia käyttävä asiakas tai työntekijä ei pääsekään ovesta sisään. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä esteettömyys toimitilassa tarkalleen tarkoittaa, milloin se on lakisääteinen vaatimus ja millaisilla käytännön ratkaisuilla se toteutetaan ilman, että remontista tulee ylimitoitettu urakka.
Mitä esteettömyys toimitilassa tarkoittaa
Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että rakennus, sen sisäänkäynnit ja sisätilat ovat kaikkien käytettävissä liikkumis- tai toimimiskyvystä riippumatta. Kyse ei ole pelkästään pyörätuolilla liikkuvista – esteettömyys helpottaa myös lastenvaunujen kanssa kulkevia, näkövammaisia, kuulovammaisia ja esimerkiksi tilapäisesti loukkaantuneita.
Suomessa esteettömyysvaatimukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen esteettömyydestä. Näiden lisäksi yhdenvertaisuuslaki velvoittaa palveluntarjoajia tekemään kohtuullisia mukautuksia, jotta vammainen henkilö pääsee käyttämään palveluita samoin ehdoin kuin muutkin.
Milloin esteettömyys on pakollinen vaatimus
Uudisrakentamisessa esteettömyysvaatimukset ovat aina voimassa – niistä ei neuvotella. Sen sijaan olemassa olevien toimitilojen kohdalla tilanne on monimutkaisempi.
Esteettömyysvaatimukset aktivoituvat käytännössä seuraavissa tilanteissa:
– Rakennuslupaa vaativa peruskorjaus tai käyttötarkoituksen muutos, esimerkiksi kun varastotila muutetaan liiketilaksi
– Uusi vuokralainen, jonka toimiala edellyttää asiakaspalvelua yleisölle avoimessa tilassa
– Julkisin varoin tuettu tai julkisen toimijan käyttämä tila, jossa vaatimukset ovat tiukemmat
Vanhassa, aiemmin luvitetussa tilassa ei automaattisesti tarvitse tehdä jälkikäteen kalliita muutostöitä, ellei tilassa tehdä lupaa vaativia muutoksia. Tämä on hyvä tietää, jos harkitsee esimerkiksi toimistotilan tai liiketilan vuokraamista vanhasta kiinteistöstä – kannattaa kuitenkin aina selvittää rakennusvalvonnalta, mitä juuri kyseisen kohteen kohdalla vaaditaan.
Käytännön ratkaisut sisäänkäynnissä ja kulkureiteissä
Konkreettinen esimerkki havainnollistaa asiaa hyvin: vanhaan kivijalkarakennukseen muuttava terveyspalveluyritys huomasi vasta muuton jälkeen, että pääovelle johti kolme porrasaskelmaa eikä luiskalle ollut tilaa ilman kadun puoleisen kulkuväylän kaventamista. Lopputuloksena jouduttiin rakentamaan kustannuksiltaan yllättävän kallis ulkoluiska, vaikka asia olisi pitänyt selvittää jo ennen vuokrasopimuksen allekirjoitusta.
Keskeiset mitoitusvaatimukset, jotka kannattaa tarkistaa jo tilaa katsastaessa:
– Sisäänkäynnin kynnyskorkeus enintään 20 millimetriä
– Ovien vapaa leveys vähintään 850 millimetriä
– Luiskan kaltevuus enintään 8 prosenttia, pitkillä luiskilla suositellaan loivempaa kaltevuutta ja välitasanteita
– Hissi, jos toimitila sijaitsee toisessa kerroksessa tai ylempänä ja rakennuksessa on yleisölle avoimia palveluita
– Esteetön wc-tila, jossa on tilaa pyörätuolin kääntymiselle
Kun tilaa mitoitetaan uudelleen näiden vaatimusten mukaisesti, on hyvä hyödyntää samalla kokonaisvaltaista tilantarpeen arviointia – katso ohjeet artikkelista toimitilan pinta-alan laskemiseen. Esteettömät kulkureitit ja kääntymistilat vievät tavallista enemmän neliöitä, joten ne kannattaa laskea mukaan jo tilantarvetta arvioitaessa, ei vasta remontin yhteydessä.
Esteettömyys sisätiloissa – opasteet, kontrastit ja akustiikka
Sisäänkäynti on vasta alku. Esteettömyys jatkuu sisätiloissa monella tasolla, joista osa unohtuu helposti suunnitteluvaiheessa.
Näkövammaisille tärkeitä ovat riittävät valaistustasot ja selkeät värikontrastit esimerkiksi ovien, kynnysten ja portaiden reunoissa. Kuulovammaisille taas merkittävä tekijä on tilan akustiikka – kaikuva avotila vaikeuttaa puheen erottamista taustamelusta huomattavasti enemmän kuin moni osaa arvata. Näitä teemoja käsitellään tarkemmin artikkelissa toimiston ergonomiasta, joka sivuaa myös esteettömän työympäristön vaatimuksia.
Opasteiden tulee olla riittävän suurikokoisia, hyvin valaistuja ja sijoitettu johdonmukaisesti. Pistekirjoitusta tai kohokuvioita käytetään erityisesti hissien ja wc-tilojen merkinnöissä julkisissa ja yleisölle avoimissa kohteissa.
Kuka maksaa esteettömyysmuutokset – vuokralainen vai vuokranantaja
Tämä kysymys nousee esiin lähes joka kerta, kun esteettömyysremontti tulee ajankohtaiseksi. Yleensä rakenteelliset, kiinteistöön kohdistuvat muutokset kuten luiskat, hissit ja ulko-ovien leventäminen kuuluvat vuokranantajan vastuulle, kun taas irtaimistoon ja tilan sisäiseen käyttöön liittyvät ratkaisut voivat jäädä vuokralaisen kustannettaviksi.
Vastuunjako ei kuitenkaan ole automaattinen, vaan se sovitaan aina vuokrasopimuksessa. Kannattaa erityisesti tarkistaa, mainitaanko sopimuksessa kunnossapitovastuu ja miten mahdolliset viranomaisvaatimusten aiheuttamat muutostyöt jaetaan osapuolten kesken. Lisää aiheesta löytyy artikkelista toimitilan vuokrasopimuksen ehdoista.
Yleinen myytti esteettömyydestä
Yleinen väärinkäsitys on, että esteettömyys koskee vain julkisia rakennuksia kuten virastoja, kirjastoja tai terveyskeskuksia. Todellisuudessa yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kaikkia yleisölle palveluita tarjoavia yrityksiä tekemään kohtuullisia mukautuksia riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen vai julkinen toimija.
Toinen yleinen harhaluulo on, että esteettömyys hyödyttäisi vain pientä vähemmistöä asiakkaista. Käytännössä esteettömät ratkaisut – leveämmät ovet, loivat luiskat, selkeät opasteet – parantavat asiointikokemusta lastenvaunujen kanssa liikkuville, kantamuksia kuljettaville ja iäkkäille asiakkaille yhtä lailla. Esteettömyys on siis pikemminkin koko asiakaskunnan kattava laatutekijä kuin kapea erityisvaatimus.
UKK – usein kysyttyä toimitilan esteettömyydestä
Onko esteettömyys pakollinen kaikissa toimitiloissa?
Ei automaattisesti. Esteettömyysvaatimukset tulevat sitoviksi uudisrakentamisessa, laajassa peruskorjauksessa ja käyttötarkoituksen muutoksessa. Olemassa olevaa tilaa koskevat lisäksi yhdenvertaisuuslain mukaiset kohtuulliset mukautukset, jos tilassa palvellaan asiakkaita.
Paljonko esteettömyysmuutokset tyypillisesti maksavat?
Kustannus riippuu täysin kohteesta. Kynnysten madaltaminen ja kontrastimerkinnät voivat maksaa muutamia satoja euroja, kun taas ulkoluiskan tai hissin rakentaminen voi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. Siksi esteettömyys kannattaa selvittää jo ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.
Voiko vuokralainen vaatia vuokranantajaa tekemään esteettömyysmuutoksia kesken vuokrakauden?
Kyllä, jos muutos on kohtuullinen ja tarpeellinen palvelun tarjoamiseksi yhdenvertaisesti. Vastuunjako kannattaa kuitenkin aina varmistaa vuokrasopimuksesta, sillä käytäntö vaihtelee kiinteistön omistajan ja sopimusehtojen mukaan.
Yhteenveto
Toimitilan esteettömyys kannattaa ottaa osaksi tilan valintaa jo etsintävaiheessa, ei vasta silloin kun ensimmäinen asiakas tai työntekijä kohtaa esteen. Sisäänkäynnin mitat, kulkureitit, wc-tilat ja sisätilojen opasteet on helpompi ja halvempi tarkistaa etukäteen kuin korjata jälkikäteen kesken vuokrakauden. Kun esteettömyys huomioidaan osana tilasuunnittelua ja vuokraneuvottelua, siitä hyötyvät lopulta kaikki tilan käyttäjät – ei vain ne, joille se on välttämätöntä.
