Energiatehokkuus

Toimitilan ilmanvaihto ja sisäilman laatu – terveyden perusta

Toimitilan ilmanvaihto ja sisäilman laatu – terveyden perusta

Toimitilan ilmanvaihto ja sisäilman laatu vaikuttavat suoraan siihen, jaksavatko työntekijät keskittyä iltapäivällä vai valittavatko he väsymystä ja päänsärkyä. Ilmanvaihtoa ei kuitenkaan näe esittelykierroksella, ja moni ongelma paljastuu vasta, kun tila on täynnä ihmisiä. Tämä artikkeli kertoo, miten toimitilan ilmanvaihdon riittävyys arvioidaan ennen sopimusta, mitä vastuista kannattaa sopia ja miten toimitaan, jos sisäilmassa epäillään ongelmaa.

Ilmanvaihto mitoitetaan käytön mukaan

Toimitilan ilmanvaihto on suunniteltu tietylle käytölle ja henkilömäärälle. Uusissa rakennuksissa vaatimukset tulevat ympäristöministeriön ilmanvaihtoasetuksesta, vanhemmissa rakennusajan määräyksistä. Ratkaisevaa ei siksi ole pelkästään se, onko tilassa koneellinen ilmanvaihto, vaan se, vastaako sen mitoitus siihen, miten tilaa aiotaan käyttää.

Tyypillinen ongelma syntyy, kun tilaa tiivistetään. Huonetoimisto muutetaan avotoimistoksi tai entinen varasto toimistoksi, ja samaan tilaan sijoitetaan kaksinkertainen määrä ihmisiä. Ilmanvaihto toimii teknisesti moitteettomasti, mutta se tuo ilmaa yhä alkuperäiselle henkilömäärälle.

Vaikutuksen voi arvioida karkeasti hiilidioksidin avulla. Istumatyötä tekevä aikuinen tuottaa noin 18 litraa hiilidioksidia tunnissa. Jos 120 m² avotilaan tuodaan ulkoilmaa 80 litraa sekunnissa ja ulkoilman pitoisuus on noin 420 ppm, kahdeksan hengen työskennellessä pitoisuus asettuu laskennallisesti noin 900 ppm:n tasolle. Jos samaan tilaan sijoitetaan 14 henkeä, pitoisuus nousee noin 1 300 ppm:ään. Laskelma olettaa, että ilmamäärä pysyy vakiona ja ilma sekoittuu tasaisesti, mutta se näyttää, miksi henkilömäärä ja ilmamäärä on aina tarkasteltava yhdessä.

Hiilidioksidimittari auttaa arvioimaan ilmanvaihtoa

Hiilidioksidi ei näillä pitoisuuksilla ole sellaisenaan haitallista, mutta sen avulla voi arvioida, vastaako ilmanvaihto tilan käyttäjämäärää. Alle 1 000 ppm:n pitoisuus on toimistossa usein hyvä tavoite, mutta kyse ei ole yleispätevästä lakisääteisestä rajasta. Jos pitoisuus nousee toistuvasti yli 1 200 ppm:n, kannattaa tarkistaa ilmanvaihdon ilmamäärät ja henkilömitoitus. Mittaustulosta on arvioitava suhteessa ulkoilman pitoisuuteen ja tilan käyttötarkoitukseen. Sisäilmastoluokitus ja Työterveyslaitoksen ohjeet antavat tarkempia tavoitetasoja.

Edullinen hiilidioksidimittari on käytännöllinen apuväline. Jos nykyinen vuokralainen on vielä tilassa, mittari kannattaa jättää paikalle tavalliseksi työpäiväksi. Uudessa tilassa sen voi pitää ensimmäiset viikot neuvotteluhuoneessa ja vilkkaimmassa avotilan osassa.

Ilmanvaihdon käyntiajat ovat toinen usein unohtuva asia. Monessa toimistokiinteistössä ilmanvaihto on ajastettu arkipäivien työajalle ja käy minimiteholla iltaisin ja viikonloppuisin. Jos yrityksessä työskennellään vuoroissa tai viikonloppuisin, käyntiajoista on sovittava vuokranantajan kanssa.

Ikkunat eivät korvaa ilmanvaihtoa

Avoin ikkuna tuntuu helpolta ratkaisulta, mutta Suomen ilmastossa se toimii käytännössä vain lämpimänä vuodenaikana. Talvella tuuletus aiheuttaa vetoa ja kylmiä pintoja, ja koneellisen ilmanvaihdon kiinteistössä se voi häiritä järjestelmän painesuhteita. Keskustoissa ja vilkkaiden väylien varrella ikkunasta tulee lisäksi liikenteen pienhiukkasia ja melua.

Ilmanpuhdistin voi vähentää hiukkasia ja siitepölyä, mutta se ei tuo tilaan raitista ilmaa eikä alenna hiilidioksidipitoisuutta. Jos ongelma on liian pieni ilmamäärä, ratkaisu on ilmanvaihdon säätö tai muutos, ei lisälaite.

Mitä selvittää ennen vuokrasopimusta

Kokenut vuokralainen pyytää ilmanvaihdosta dokumentit eikä tyydy suulliseen vakuutteluun. Tärkeimpiä ovat ilmanvaihdon suunnitellut ilmamäärät ja niiden mitoitusperuste, viimeisimmän ilmamäärien mittauksen ja säädön pöytäkirja, huolto- ja suodatinvaihtojen aikataulu sekä tieto kanavien viimeisestä puhdistuksesta. Jos tilan käyttötarkoitus muuttuu, kannattaa pyytää ilmanvaihtosuunnittelijan arvio siitä, riittääkö nykyinen järjestelmä.

Rakennuksen historia on yhtä tärkeä. Jos kiinteistössä on ollut kosteusvaurioita tai sisäilmaselvityksiä, niistä pitää saada kirjalliset raportit ja tieto tehdyistä korjauksista. Kuntotarkastuksen sisällöstä kerrotaan artikkelissa toimitilan kuntotarkastus ennen vuokrasopimusta.

Sopimukseen kirjataan, kuka huoltaa ilmanvaihtojärjestelmän, kuka vaihtaa suodattimet ja kuka maksaa ilmanvaihdon muutokset, jos tilaa muutetaan. Tavallisesti järjestelmän ylläpito kuuluu vuokranantajalle, mutta suodattimien vaihdosta tai vuokralaisen omista lisälaitteista voidaan sopia toisin.

Kun sisäilmasta tulee valituksia

Tyypillisiä merkkejä sisäilmaongelmasta ovat toistuvat silmä-, nenä- ja kurkkuoireet, päänsärky ja väsymys, jotka helpottavat viikonlopun tai loman aikana. Myös tunkkainen tai maakellarimainen haju on syy selvittää asiaa.

Vuokralaisena yritys on työnantaja, ja työturvallisuuslain mukaan työnantaja vastaa työolosuhteiden turvallisuudesta, myös riittävästä hengitysilmasta. Kiinteistön rakenteiden ja järjestelmien korjaaminen kuuluu kuitenkin yleensä kiinteistön omistajalle. Siksi havainnot kannattaa ilmoittaa vuokranantajalle kirjallisesti ja pyytää selvitystä. Työterveyshuolto auttaa oireiden arvioinnissa, ja tarvittaessa asiaan voivat ottaa kantaa työsuojeluviranomainen tai kunnan terveydensuojeluviranomainen.

Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa ilmanvaihdon käyntiajat, ilmamäärät ja suodattimien kunto. Jos havainnot viittaavat kosteusvaurioon tai muuhun rakenteelliseen ongelmaan, myös rakenteiden tutkiminen voi olla tarpeen heti. Tutkimusten laajuus ja järjestys määritellään havaintojen perusteella yhdessä asiantuntijan kanssa. Kosteus- ja homeriskien tunnistamisesta kerrotaan artikkelissa toimitilan kosteus- ja homeriskit – miten tunnistaa ja ehkäistä.

Hyvä ilmanvaihto ei ole energiasyöppö

Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa lämmöntalteenotto hyödyntää poistoilman lämpöä ulkoa tulevan ilman lämmittämiseen. Näin rakennuksen lämmitysenergian tarve pienenee. Hyvin säädetty järjestelmä, joka käy käytön mukaan eikä turhaan tyhjille tiloille, on sekä terveellinen että energiatehokas. Ilmanvaihdon ohjauksesta ja muista säästökeinoista kerrotaan artikkelissa toimitilan energiatehokkuus – näin pienennät käyttökustannuksia.

Mittari mukaan esittelykierrokselle

Ilmanvaihdon riittävyyden voi arvioida jo ennen sopimusta: vertaa suunniteltua henkilömäärää omaan käyttöön, pyydä mittaus- ja huoltopöytäkirjat ja tarkista hiilidioksidipitoisuus tilassa normaalina työpäivänä. Kun vastuut on lisäksi kirjattu sopimukseen, mahdolliset ongelmat korjataan nopeasti eikä niistä tarvitse kiistellä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *